Istuin kerran aamu-uinnin jälkeen uimahallin saunassa. Päädyin puheisiin iäkkäämmän herrasmiehen kanssa. Hän kertoi olevansa jo eläkkeellä mutta tekevänsä pari päivää viikossa duunia ”mieleni virkeydeksi ja pysyäkseni liikkeessä”. Kuulosti hyvältä. Puhe kääntyi jotenkin elämän viimeisiin vuosiin. Totesin siihen, että niinpä, elämä on lyhyt ja epävarma ja kohta olemme poissa. Herrasmies vaihtoi saman tien puheenaihetta ja lähti pian saunasta. Tyhjässä saunassa tajusin – enkä ensimmäistä kertaa – että kuolema on monelle vaikea aihe. Ja vielä vaikeampi sitä on kohdata tosiasiana, vaikka olemme tienneet sen olevan sitä pienestä pitäen.
Elämä on luopumista. Sitä syntyy, kasvaa ja lähtee kouluun. Muuttaa pois kotoa. Jos lykästää, kohtaa ihmisen, joka sietää sinua niin paljon, että haluaa perustaa kanssasi perheen. Sitä tekee kaikenlaista, lapset kasvavat ja jossain vaiheessa ne lähtevät maailmalle. Sitten tulee päivä, jolloin työura päättyy, vaikka sitä olisi jatkanut yli välttämättömän. Ellei sitten ole esimerkiksi saappaat jalassa täältä poistuva yrittäjä. Ja sitten tulee viimeisen henkäyksen aika. Jokaiselle, mistään tai kaikesta riippumatta.
Voisiko näihin siirtymiin suhtautua toisin kuin niitä välttelemällä? Kun omat vanhemmat kuolevat, tietää olevansa seuraavana vuorossa. Kun eläkeikä lähestyy, tietää, että eläkkeelle jäämisen seuraava iso etappi on kuolema. Mitä oikein haluan elämältä?
Näitä tosiasioita ja niihin liittyviä kysymyksiä voi joko välttää viimeiseen asti tai sitten tehdä asioiden kohtaamisesta elämää. Valmistautumalla siirtymiin ottaa elämän haltuunsa. Ihmisten poistumiin, asioiden ja työn tekemisen loppumiseen, seuraaviin vaiheisiin. Kun ne kohtaa, tuntee elävänsä. Luomalla osallistuu siihen, mistä voi tehdä enemmän oma elämää. Myös siitä viimeisestä hetkestä.
Edellisessä elämässäni opettajana opetin myös elämänkatsomustietoa. Puhuimme eräällä tunnilla kuolemasta. Ryhmässäni oli 10-vuotias maahanmuuttaja, joka viittasi: ”Ope, eikö kuolema todistakin siitä, että olemme eläneet?”
Toivottavasti olemme eläneet. Eli rakastaneet, luoneet ja oppineet. Tai mitä hyvä elämä nyt sinulle tarkoittaakaan.
Mikko Taskinen toimii Nextmilen Senior Advisorina ja on valmennusyritys Peilaus Oy:n perustaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja Certified performance coach. Mikko viettää aikaansa tutkimalla mielen toimintaa ja etsimällä yhdessä asiakkaittensa kanssa ratkaisuja mielen parempaan hyvinvointiin.