Siirtyminen uuteen elämänvaiheeseen – johtajan roolista eläkkeelle

Osallistuin toukokuun lopulla AEL-säätiön seminaariin ja tapasin siellä Taitotalon toimitusjohtajan Kari Juntusen. Kari on tehnyt merkityksellisen työuran ”ykkösjohtajan” rooleissa isoissa asiantuntijaorganisaatioissa. Nyt vuoden vaihteessa työ johtajan roolissa päättyy ja hän on jäämässä eläkkeelle.  Keskustellessamme sain ajatuksen siitä, että olisi mielenkiintoista kuulla miten yritys- ja tuotantotalouden DI, opetusalan johtajakonkari ja verkostoituja on valmistautunut uuteen elämänvaiheeseensa.

Kesäkuisen haastattelun aikana kuulin paljon mielenkiintoisia ajatuksia ja konkretiaa liittyen siihen, miten Kari on ottanut tämän merkittävän muutoksen haltuun. Poimin tähän kirjoitukseen ne kohdat keskustelustamme, joista arvelin olevan hyötyä meille kaikille.

 

Luopuminen työyhteisöstä

Kari on tehnyt työtään isoissa organisaatioissa, joissa on ollut sadoista – pariin tuhanteen työntekijää. Hän kertoo omasta pohdinnastaan seuraavasti. ”Kun olet ykkösjohtajan roolissa ihmiset hakeutuvat lähellesi eri syistä, mutta kun siirryt eläkkeellä tämä viitekehys jää pois ja jäät tältä osin yksin. Jäljelle jäävät ne yhteisöt ja kontaktit, jotka eivät ole sidoksissa työrooliisi ja valta-asemaasi. Saattaa tulla tyhjyyden tunne, kun hyppäät kaikesta pois”.

 

Mitä kohti?   

Kari kertoi osallistuneensa vuonna 2021 Nextmilen konkarivalmennukseen ja osittain sen myötä inspiroituneensa suunnittelemaan uutta elämänvaihettaan. Tässä isossa muutoksessa Karia ohjaa oma merkityksellinen missio ”Hyvä ja onnellinen loppuelämä”. Visionsa hän sanoittaa ”Terveenä ja hyvinvoivana eläkkeelle”.  Kari on strategiko ja hän onkin tehnyt itselleen systemaattisen suunnitelman, joka ohjaa häntä ja hänen toimintaansa tässä elämänvaiheessa.

”Pilko tavoite näkökulmiin”

 

Saavuttaakseen visionsa Kari kertoo pilkkoneensa tavoitteensa erilaisiin näkökulmiin. Karin puheessa toistuu useampaan otteeseen lyhenne OKR (objectives and key results) sekä GTD (getting things done). Kari on ylläpitänyt yksityiskohtaisia todo-listoja, joille hän kerää asioita, jotka liittyvät yksityiselämään tai töihin/vastuutehtäviin.

Henkilökohtaiseen yksityiselämän näkökulmaan liittyen

• Hänen tavoitteensa on jäädä eläkkeelle terveenä ja taloudellisesti riippumattomana.
• Säilyttääkseen hyvän henkisen vireen hän pitää tärkeänä jatkaa mielekkäiden harrastusten parissa.
• Hän jatkaa aktiivisesti toimintaansa työn ulkopuolissa sosiaalisissa verkostoissaan.
• Hän varaa riittävästi aikaa yhdessäololle perheen ja ystävien parissa.

”Kun jäät eläkkeelle et jää lomalle”

 

Yksityiselämän puolella kannattaa pohtia sitä, miten pärjää taloudellisesti, tehdä kassavirtalaskelma. Tarkastella muuttuvaan taloudellisen tilanteeseen liittyviä tuloja ja menoja. Pohdintaan kannattaa Karin mielestä myös nostaa se missä harrastuksissa ja yhteisöissä haluat ja voit jatkossa olla mukana.

Kaikkein tärkeimpänä ajatuksena Kari nostaa esiin henkiseen puoleen liittyvät kysymykset. ”Mikä se maailma, jossa elän, tulee olemaan sen jälkeen, kun siirryn eläkkeelle? Miten täytän kaiken sen ajan, joka on aiemmin täyttynyt työstä?”

Työhön liittyen Karilla on kaksi ylätason otsikkoa, joiden alle listautuu monia yksittäisiä toimia ja keskusteluja.

• Siirrettävät asiat (valtuudet ja valtuutukset)
• Seuraajasuunnittelu

”Kun asioita tulee eteen, kirjoitan ylös mistä pitää luopua” – Kari kertoo. ”Olen delegoinnin mestari, annan tilaa organisaatiolle. ”Liu’utan eli siirrän tehtäviä ja vastuita muille henkilöille. Olen käytettävissä ja mentoroin kun tehtäviin liittyen tulee vaikeita kohtia”. Kari kertoo oman muutoksen työnkulkunsa olevan selvä, ja hän onkin miettinyt valmiiksi prosessin, missä kokouksessa päätetään mitäkin.  Pitkällä aikajänteellä tehtävistä vähittäinen luopuminen on kasvua siihen, että kaikki loppuu. ”Kun lähden pois en puutu enää”.

Kari on saanut palautetta omaan muutosprosessiinsa liittyen ”Meillä on jo nyt sinua ikävä, kun teet luopumista koko ajan”. Kyseinen kommentti sisältää paljon, mielestäni se myös kertoo arvostuksesta ja kiitollisuudesta Karin tekemää työtä ja persoonaa kohtaan.

 

Johtajuudesta

Puhuttaessa johtajuudesta Kari kertoo, että Keskuskauppakamari on myöntänyt hänelle kultaisen elämäntyömerkin tunnustuksena vuosien ansiokkaasta työstä maan elinkeinoelämän hyväksi. Hän on saamastaan tunnustuksesta erittäin kiitollinen, se kuuluu puheesta.

Karin mukaan organisaatiot ovat olleet hänellä lainassa ja lainaomaisuutta tulee kohdella hyvin. ”Johtaja punnitaan siitä, että jättää jälkeensä organisaation, joka haluaa menestyä”. Karin mukaan johtajuus on yhteispeliä ei yksilösuoritus. Hänen kanssaan etulinjassa toimivien ihmisten kehittyminen ja menestyminen ovat ykkösjohtajan tärkein tehtävä. Johtajan hyvyys tai paremmuus on täysin riippuvainen tiimissä olevien muiden johtajien kyvykkyydestä ja osaamisen kehittymisestä.

”Saan näppyjä itseohjautuvista tiimeistä”

 

Karin mukaan itseohjautuvuus pahimmillaan tarkoittaa, että kaikki saa tehdä sitä mitä haluavat. Hänen ajatuksensa asiasta on aivan joitain muuta. ”Itseohjautuvuus on hyvä silloin kun tekeminen on systemaattista ja vie oikeaan suuntaan”. Se edellyttää, että prosessit ovat kunnossa ja johtamispalvelut toimivat. Karin kohdalla se on konkreettisesti tarkoittanut palvelulupausta, jossa hän pyrkii vuorokauden sisällä hyväksymään sopimukset, laskut ja muut hyvin valmistellut asiat. Hänen mukaansa Suomessa stereotyyppisen johtajan pitää olla alle 50 v, juosta maratoneja ja elää hektistä elämää. Kari itse on pyrkinyt hillitsemään ja jarruttelemaan tiimeissään suorittajia. Hän on pyrkinyt rakentamaan organisaatiokulttuuria, jossa toimitaan niin kuin on sovittu ja tehdään laatua. Tässä onnistuminen on edellyttänyt ylimmän johdon aitoa sitoutumista ja suunnitelmien toimeenpanoa.

Selkeässä organisaatiossa jokaisella pitää olla kuvainnollisesti oma boksi, jonka sisällä työtä tehdään. Boksin sisällä jokaisen on mahdollista muovata homma sellaiseksi kuin haluaa. Nykyisessä elämänvaiheessa Kari on pienentänyt omaan boksiaan, kun muut johtajat ovat samalla omiaan suurentaneet. Vastuut ja tekemiset ovat siirtyneet.

”Kuivin jaloin eläkkeelle”

 

Kari tietää useita johtohenkilöitä, joiden ura on katkennut ennen eläköitymistä, joskus omasta syystä ja joskus esimerkiksi näkemyseroihin hallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän tuntee myötätuntoa näitä ihmisiä kohtaan. Samalla hän toivookin, että organisaatioissa pohdittaisiin keinoja, joilla arvostaen ja kunniallisesti puututtaisiin tilanteisiin, joissa konkarin työkyky heikkenee ja hän ei ehkä enää jaksa innostua uusista asioista. Tällaiset tilanteet, kun ihminen ei enää jaksa, ovat erittäin haasteellisia kaikille, niin esihenkilöille, hr:lle kuin työkavereillekin.

 

Sosiaalinen vastuu

Kari kertoi työskennelleensä Japanissa yhteenlaskettuna pari vuotta. Siellä vanhempien henkilöiden arvostus on aivan eri luokkaa kuin meillä. Hän ihmettelee sitä, miksi meidän yrityskulttuurissamme harvoin kerrotaan, että ihminen on eläköitymässä. Asiasta ei puhuta ja ihminen vain katoaa. Organisaatioiden johtamisjärjestelmiin kannattaisi Karin mielestä luoda prosessi, jolla saadaan henkilö hyvillä mielin siirtymään seuraavaan elämänvaiheeseen.

Hänen mukaansa suomalaiset organisaatiot voisivat vastuullisuusraporteissaan nostaa esiin sosiaaliseen vastuullisuuteensa liittyviä asioita. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se kuinka paljon töissä on yli 55-vuotiaita henkilöitä.

 

Karin vinkit konkareille

• Aloita pohdinta ja ajattelu ajoissa, muutamia vuosia ennen alinta eläkeikääsi
• Nextmilen palvelu auttaa hahmottamaan mitä kaikkea eläköitymiseen liittyy ja tarjoaa samalla yhteisön, jossa voi jakaa ja lukea toisten samassa tilanteessa olevien ajatuksia
• Tutustu työeläkeyhtiöiden jakamaan informaatioon
• Laadi dokumentoitu suunnitelma
• Työhön liittyvien asioiden listaamisen apuna voi käyttää työpaikan perehdyttämislistaa käänteisesti
• Varaa suunnitelman toimeenpanolle vähintään yksi kalenterivuosi aikaa

 

Kiitos Kari Juntunen

Minä olen kiitollinen siitä, että sain viettää hetken Karin seurassa. Hänestä välittyy suuri inhimillisyys, lämpö ja läsnäolo keskustelukumppaniaan kohtaan. Arvostan suuresti tätä johtajakonkaria, jonka ammattitaito on huippuluokkaa, siitä on varmasti hyötyä myös hänen seuraavassa elämänvaiheessaan.

 

Haastattelu: Toimitusjohtaja Kari Juntunen AEL-Amiedu Oy, Taitotalo.
Espoossa elokuussa 2023, Sari Lehtoaro.