Arja Parpala on kehityspäällikkö ja uravalmentaja Suomen Ekonomeissa.
Hän kertoo, että Suomen Ekonomit aloitti pohdinnan Nextmilen kanssa, olisiko jäsenistön kannalta hyvä idea käsitellä eläkkeelle siirtymisen kysymyksiä järjestelmällisen hankkeen kautta.
Ekonomeissa on näet viime vuosina panostettu nuorten työntekijöiden asioihin, jo siksikin että ammattiliiton toiminta ja sen merkitys tulisi heille tutuksi.
Nyt Suomen Ekonomeissa on tehty ensimmäinen konkareiden valmennuskierros, ja suunnitelmissa on kehittää kokemusten perusteella työmuodosta jatkuva palvelu Ekonomien jäsenille. Ideaa on esitelty myös keskusjärjestö Akavassa.
Tunteiden ja tulevaisuuden käsittely
Arja kertoo, että valmennuksen osallistujat kokivat valmennuksen hyödylliseksi. Heitä oli viisikymmentä, mutta Nextmilen verkkovalmennus olisi mahdollistanut suuremmankin joukon osallistumisen. Yhdeksän osallistujaa kymmenestä antoi valmennukselle oikein hyvän arvosanan.
”Onko eläkkeelle siirtyminen hyppy, harppaus vai pudotus: tällä tavalla sanoitettu tunteiden kohtaaminen nousi palautteen perusteella kaikkein eniten myönteisesti esille”, Arja kertoo.
Työnteon eri muodot eläkkeellä ja yrittäjyyden kysymykset olivat myös osallistujien mielestä tärkeitä.
”Valmennus tarjosi hyvän tavan miettiä tulevaisuutta ja se oli samalla herätys siihen, että edessä on monia ratkaisuja tehtäväksi”, Arja sanoo.
Avoin keskustelu
Monien osallistujien mielestä oli arvokasta tutustua toisten osallistujien kokemuksiin. Arja arvelee, että samassa tilanteessa olevien ihmisten ajatukset ovat usein kaikkein valaisevimpia. Vertaiskohtaamisia toivottiinkin lisää tulevaisuudessa. Vertaistuki ja keskinäiset keskustelut ovat ryhmämuotoisen toiminnan parhaita puolia.
Nextmilen verkkosovelluksen anonyymit keskustelut ovat Arjan mukaan tähän hyvä väline. Sopiva etäisyys ja anonyymisyys osoittautuivat vertaisryhmän toiminnan myönteiseksi lähtökohdaksi. Ryhmään ei synny kilpailuasetelmaa eikä liian suuri läheisyys osallistujien välillä estä herkkienkään asioiden pohdiskelua.
Eläkeiän kysymysten käsittely
Eläkeiän lähestyessä siihen liittyvien tunteiden, ratkaisujen ja vaihtoehtojen työstäminen on Arjan mukaan tärkeää.
”Monelle eläkkeelle siirtyminen voi olla huolestuttavakin asia. Tätä suurta muutosta ei käsitellä työyhteisöissä tarpeeksi avoimesti”, Arja sanoo.
Niinpä on tärkeätä etsiä vastauksia kysymykseen, siirrynkö eläkkeelle vai jäänkö eläkkeelle. Millä tavalla jatkan työuraani eläkeiän koitettua? Miten rakennan elämäni uuden vaiheen?
Arjan mukaan eläkeikä on nykyään aktiivista elämänaikaa ja myös työelämän yksi vaihe.
”Jäsenistömme kannalta myönteinen näköala työuran viimeisiin vuosiin on arvokas. Konkarit ovat hyväkuntoisia nuoria ihmisiä myös henkisesti! Se on ihan ydinviestejämme.”
Suuri muutos
Arja kertoo, että konkarivaiheen mahdollisuudet ovat hänen lempiaiheitaan.
”Yli viisikymmenvuotiaat ovat nykyään on monin tavoin kolmikymmenvuotiaiden tasolla eivätkä kokeneet työntekijät ajattele vanhuutta vaivana. Mikä työelämässä on vikana, kun konkareiden voimavaroja ei hyödynnetä?” Arja kysyy.
Silti työelämässä vaikuttavat vielä monet ajattelutavat, jotka ovat perua menneiltä vuosikymmeniltä. Arja uskoo, että tässä suhteessa suuri muutos on tulossa. Ikätasa-arvo ja ihmisten ikävaiheiden ymmärtäminen nykyaikaisella tavalla on työelämän tärkeä tulevaisuuden tehtävä.
Työurat pidemmiksi
”On tavallaan ihmeellistä, jos työnantaja ajattelee, että yli 50-vuotiassa olisi jokin vika”, Arja sanoo.
Monet konkaritkin saattavat kokea, että ikä voi olla rekrytoinnin kannalta haitta. Arja sanoo uravalmentajana korostavansa yhtä tärkeää asiaa: jokainen tarvitsee vain yhden työpaikan!
Aina on tarjolla työpaikkoja, joiden osalta hakijan ikään ei kiinnitetä huomiota. Tilanne on muuttumassa koko ajan paremmaksi. Tällä on vaikutus työnhakijoiden tilanteeseen, ja konkareiden kannattaa tarttua tilaisuuksiin.
”Kokenut työnhakija voi myös itse alkaa ajatella uudella tavalla. Työntekoa ei tarvitse eläkeiän lähestyessä suinkaan lopettaa vaan päin vastoin omaa osaamista ja kokemusta voi hyödyntää monin tavoin.”
Uravalmentajan näkökulma
Arjan mukaan liian usein joku sanoo olevansa alakynnessä ikänsä takia. ”Mutta ympäristö havaitsee sen, kuinka suhtaudut ikääsi”, Arja muistuttaa.
Siksi oma ajatusmaailma on ensimmäinen kohde, josta työskentelyn voi aloittaa. Kannattaa kysyä itseltään, mitä mahdollisuuksia minulla on. ”Niitä on aina!” Arja vakuuttaa. On mielekästä arvioida itse, mitä vahvuuksia minulla on tässä iässä pitkän kokemukseni perusteella.
Arjan mukaan monet ajattelevat downshiftaamisen olevan hyvä vaihtoehto. Aivan yhtä hyvin konkarit voisivat silti hakea entistä vaativampia tehtäviä.
”Tarvitaan rohkeutta ja ymmärrystä osoittaa, mitä kokemus tarkoittaa. Ikäkeskustelun sisältöä pitää muuttaa”, Arja sanoo.
Kokeneiden työntekijöiden urapolku ei suinkaan ole päättynyt. Koulutus ja uuden oppiminen on aivan yhtä suuri mahdollisuus yli 50-vuotiaille kuin nuoremmillekin. Monella on hyvinkin kaksikymmentä vuotta työelämää edessä ja urapolku voi olla edelleen vahva.
Joustavat ratkaisut
Työelämän muotoja tulisi Arjan mukaan joustavoittaa. Ihmisten pitäisi ketterästi voida vaihtaa tehtävätyypistä toiseen. Tämä ei koske vain työn sisältöä vaan myös sen muotoa. Osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja yrittäjyys tulisi nähdä toimivina ratkaisuina kokoaikaisen työn ohella.
Näin työntekijä voisi entistä helpommin toimia uransa varrella erilaisissa rooleissa. Työn tekemiseen liittyvien järjestelmien tulisi tukea kaikkea työn tekemistä ja tarjota joustavia tapoja vaihtaa työn muotojen välillä.
”Työ on työtä missä muodossa tahansa. Yrittäjien asema on tästä hyvä esimerkki. Monesti yrittäjäksi ryhtyminen voi olla monimutkaista ja se voi tuottaa monimutkaisia seurauksia esimerkiksi sosiaaliturvan osalta”, Arja muistuttaa.
Lainsäädännön tulisi ottaa huomioon työn uusi ympäristö ja työelämän muutokset. Tarvitaan yhdistävä järjestelmä, joka mahdollistaa erilaisten työhön liittyvien velvoitteiden täyttämisen ja joka turvaisi sosiaaliturvan työroolien muutoksista huolimatta.
”Myös paikallinen sopiminen ja osatyökykyisten tai osa-aikatyötä tavoittelevien työllistyminen ovat esimerkkejä monista mahdollisuuksista, joita on tarjolla”, Arja sanoo.
Täyspäiväinen palkkatyö ei nykyään ole ainoa mahdollisuus. Pitkän työuran varrella työnteon muodot voivat olla todella monipuolisia.
Kirjoita suunnitelmasi
Arja tarjoaa lopuksi yhden tärkeän keinon oman tulevaisuuden hahmottamiseksi. Suomen Ekonomien valmennuksessa osallistujat kirjoittivat ajatuksiaan kommenteiksi ja mielipiteiksi.
”Luettuani osallistujien kommentteja havaitsin, että kirjallinen suunnitelma on hyvä tapa kertoa itselleen, mitä tahdon ja mitä asioita minun on ratkaistava.”
Kirjallisen työskentelyn muoto on vapaa. Suunnitelma voi syntyä työkirjan sivuille tai tuloksena voi olla muunlainen kirjallinen jäsennys, vaikkapa muistiinmerkintä itselle. Kirjoitettaessa asiat jäsentyvät. Omiin ajatuksiin voi palata myöhemmin ja kehittää niitä. Näin myös suunnitelmien toteuttamisen kynnys madaltuu.
Tartutaan toimeen!
”Kaikki hyötyvät uudesta otteesta työelämään. Nämä asiat ovat kaikkien vastuulla. Tartutaan toimeen”, Arja lopuksi innostaa meitä kaikkia.
Haastattelu: Jyrki Laine
Ota yhteyttä, jutellaan lisää: varaa aika
Lue lisää: blogi
Tämä kirjoitus on julkaistu Nextmilen viestintätiimin toimesta.