Suomessa ihannoidaan eläkkeelle siirtymistä ja arvostetaan aivan liikaa vapaa-aikaa, tuumii Jouko Salo (62), yrityksensä äskettäin myynyt ja toistaiseksi työelämästä poistunut konkari. Hän arvioi asiaa entisenä toimitusjohtajana ja työnantajana, jolla on runsaasti kokemusta myös päällikkötason tehtävistä eri aloilta. ”Haluaisin tehdä vielä jotain,” hän sanoo.

Tilastot meiltä ja maailmalta

Suomen ja EU:n tilastojen vertailu kertoo omaa kieltään. Eri maiden tilastot eivät tosin sellaisenaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä eläkejärjestelmätkään eivät välttämättä ole samanlaisia. Tilastokeskuksen mukaan työtä tekevien 63 – 67-vuotiaiden eläkkeensaajien määrä on nelinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Vuonna 2018 työeläkejärjestelmän piirissä olevista 63 – 67-vuotiaista eläkkeen ohella työtä teki Eläketurvakeskuksen mukaan noin 10 %. Näistä vanhuuseläkettä saaneiden osuus oli hieman alle 12 %.  Viime vuosina yleisin mieseläkeläisen työllistävä ala on ollut kuljetusala ja naisilla hoivapalvelut sekä terveydenhuolto.

Eurostatin mukaan 55 – 64-vuotiaiden työllisyys kasvoi nopeimmin Ruotsissa, Virossa ja Tanskassa vuosina 2004 – 2019. Perinteisesti Euromaiden korkein iäkkäiden työllisyysaste on ollut Islannissa. Euroopassa vanhuuseläkettä saavista keskimäärin 16 % jatkaa työntekoa yli eläkeiän. Vaihtelu eri maiden välillä on kuitenkin suurta. Moni työllistää itse itsensä. EU:ssa suurin yksittäinen 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien työllistäjä oli viime vuonna maa- ja metsätalous sekä kalastus.

Mikä senioria motivoi?

Vaikka eläkeikäisten työnteko onkin lisääntynyt viime vuosina, tilastojen valossa Suomessa eläkkeen ohella tehdään vähemmän töitä kuin joissain vertailumaissa. Miksi seniorit ja eläkeläiset sitten haluavat tehdä vielä töitä?

Minä ainakin haluaisin tehdä jotain mielekästä, vastaa Jouko Salo, joka on myös korkeasti koulutettu. Olen koko ajan pitänyt hyvää huolta kunnostani ja olen jopa paremmassa kunnossa kuin kiireisimpinä työvuosina.

Kaikilla syy ei ole mielekäs tekeminen. Esimerkiksi tuoreen yhdysvaltalaisen tilaston mukaan suurin syy eläkkeellä työskentelyyn on taloudellinen. Myös EU:ssa valtaosa työtä tekevistä eläkeläisistä jatkaa työntekoa taloudellisista syistä. Suomessakin, kuten muualla, eläkkeen ja palkan välinen korvaussuhde on ollut viime vuosina laskemaan päin. Edellä mainitussa yhdysvaltallaisessa tilastossa mielekäs tekeminen oli toisena, seuraavina aktiivisena pysyminen ja henkisen vireyden ja elämän tarkoituksellisuuden säilyttäminen.

Nextmile on toteuttanut tutkimuslaitos Corefiner Oy:n kanssa Konkari2020-tutkimuksen, jossa selvitettiin työntekijöiden asenteita työntekoon eläkkeellä. Tutkimukseen osallistui lähes 6000 eri ikäistä vastaajaa. 55+ -ryhmässä tärkeimmiksi tekijöiksi mainittiin joustavat työajat, hyvä johtaminen ja arvostus työyhteisössä. Taloudellisten syiden lisäksi syitä työnteon jatkamiselle olivat mielekäs tekeminen, tarve olla hyödyksi sekä esimiehen pyyntö jatkaa töitä. Konkareita arvostetaan työelämässä, koska heillä on hyödyllistä kokemusta ja osaamista. He voivat toimia muiden työntekijöiden opastajina ja osaavat tarkastella asioita organisaation eri sidosryhmien näkökulmasta.

Seniori-työnhakijoiden määrä kasvaa

Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut meillä tasaisesti 1990-luvun lopun jälkeen. EU:n jäsenmaissa 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien työllisyys kasvoi voimakkaasti vuosina 2004 – 2019, ja jakson lopussa nämä muodostivat jo viidenneksen koko työvoimasta. 65 – 69-vuotiaiden eläkeikäisten työntekijöiden työllisyysaste kasvoi kyseisenä aikana lähes 100 %. Euroopassa kasvava osuus eläkeikäisistä jatkaa työntekoa eläkkeen rinnalla.

Todennäköisesti halukkaita seniori-työnhakijoita on Suomessakin tulevaisuudessa enemmän. Lähes kaikissa EU-maissa, ja myös EU:n ulkopuolella, lakisääteinen eläkeikä tulee nousemaan seuraavan 10 vuoden aikana. Joissain maissa lisäksi naisilla ja miehillä lakisääteinen eläkeikä poikkeaa toisistaan naisten eläkeiän ollessa alhaisempi. Naisten osuus iäkkäistä työnhakijoista luultavasti kasvaa nopeammin, sillä heidän elinajanodotteensa on pidempi kuin miesten ja eläke keskimäärin pienempi.

Työelämä hoi, herätys!

Tilastojen valossa muualla seniori-ikäisten työllistämisestä on jo enemmän kokemusta kuin Suomessa. Meillä nämä työmarkkinat ovat vielä kehitysvaiheessa. Ne tarvitsisivat oman osaamisensa ja toimivan laajemman työnvälityksen. Tällä hetkellä seniori-ikäisille ei ole välttämättä vaihtoehtoja.

Pitäisi kysyä työnantajakentältä, miksi 35-vuotias esimies ei halua palkata korkeammassa asemassa ollutta senioria tai eläkeikäistä työntekijää, Salo sanoo.

Vapaaehtoistyötä on tarjolla runsaasti. Sitä moni eläkeläinen tekee jo nyt. Mutta pitäisi olla muutakin. Usein eläköitymässä olevat haluavat jatkaa samoissa tehtävissä, joita ovat siihen saakka tehneet. Tänä päivänä seniori-ikäiset ovat työnhakijoina kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä. He ovat koulutetumpia ja heidän tietotaitonsa ovat paremmat kuin vastaavalla edeltävällä sukupolvella. He myös huolehtivat kunnostaan paremmin ja ovat terveempiä kuin aiemmin.

– Työelämää pitäisi herätellä huomaamaan kaikki tämä kehitys, sanoo Salo ja jatkaa: Työnantajat eivät kuitenkaan mielellään työllistä aina työsuhteeseen vaan esimerkiksi haluavat ostaa palvelut kevytyrittäjältä. Tässä on paljon epäselvyyttä työnhakijapuolella.

Heti ei kannata kuitenkaan heittää kirvestään kaivoon. Ei pidä luovuttaa helpolla.

Nextmile on käynnistämässä pilottia, jossa testataan joustavan työntekemisen mahdollistavaa palvelua: Nextmile:Work. Kiinnostuneet konkarit ja työnantajat voivat olla yhteydessä antti@nextmile.fi.

Käytetyt lähteet:

  • Euroopan Unionin Eurostat-tilastot: Aging Europe – Statistics on working and moving into retirement
  • Eläketurvakeskuksen www-sivut, tilastoja 14/2019
  • Nextmilen Konkari2020-tutkimus
  • https://medalerthelp.org/blog/retirement-statistics – 30 Revealing Retirement Statistics & Facts for 2020 in US.