Esimiehen ja alaisen molemminpuolinen aito ja luottamuksellinen suhde on kullanarvoinen asia työelämässä. Erityisen painon se saa, kun alaisena on konkari. Tervettä ammattiylpeyttä kannattaa kohdella ja vaalia arvostaen, mikäli mielii saada kaiken osaamisen koko työyhteisöä hyödyttävään käyttöön. Konkareilla kun on takanaan pitkä taival työelämässä ja sen myötä paljon erilaista työkokemusta ja osaamista. Heillä on myös kyky hahmottaa itsensä ja oma työnsä osana laajempia kokonaisuuksia.
Alati muuttuvilla työmarkkinoilla voi oman aseman hahmottaminen olla joskus vaikeaa konkarillekin. Työyhteisö voi vaikuttaa paljon siihen, millaisena eläkeikää lähestyvä työntekijä tilanteensa näkee. Konkarin halukkuuteen jatkaa työelämässä vielä eläkeiän kynnyksellä vaikuttaa paljon se, kuinka arvostetuksi ja tarpeelliseksi hän itsensä kokee. Samoin se, miten häntä valmennetaan tulevaan elämänmuutokseen ja työuran jatkamiseen. Henkilöstöjohtamisen ja työmotivaation näkökulmasta onkin ensiarvoisen tärkeää, että esimies tiedostaa työn ikäsidonnaiset tekijät ja ymmärtää niiden merkityksen organisaatiolleen.
Motivaatiotekijät työssä
Työmotivaatiolla on suuri merkitys työuran pituuteen. Se vaikuttaa oleellisesti myös työn tuottavuuteen. Tiedetään, että saman tai samankaltaisen työn tekeminen noin viiden vuoden ajan laskee vähitellen työntekijän työmotivaatiota. Siksi työn sisällöllä on merkitystä. Konkarin työmotivaatiota vahvistaa myös mahdollisuus tehdä työ hyvin sekä itse vaikuttaa työnsä sisältöön ja tapaan tehdä työ. Työssä jatkamisen kannalta palkkaa merkityksellisempää on mielenkiintoinen, tarpeeksi haasteellinen ja vaihteleva työ. Elämänvaiheen lisäksi työmotivaatioon vaikuttavat paitsi työn ominaisuudet kuten työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus myös työntekijän persoonallisuus sekä työympäristö.
Myönteisen yksilöllisen palautteen on todettu lisäävän työntekijän voimavaroja. Työtovereilta ja esimieheltä saatu tuki ja palaute auttavat konkaria fyysisten ja psyykkisten voimavarojen kohdistamisessa ja työstä suoriutumisessa. Palautteen avulla konkari osaa arvioida myös mahdollisia kehitystarpeitaan, sillä kokemuksen karttuessa sokeus omalle osaamiselle kasvaa. Tutkimusten mukaan työntekijät myös toivovat enemmän palautetta esimiehiltään. Yhtä tärkeää on konkarin esimiehelle antama vastavuoroinen palaute, jotta esimies pystyisi tiedostamaan mahdolliset konkarin työmotivaatioon vaikuttavat puutteet omassa työssään.
Työmotivaatioon vaikuttaminen
Esimiehellä on keskeinen asema työntekijöiden ja työmotivaation tukijana. Hyvän työmotivaation kannalta tärkeää olisi tunnistaa, millainen johtaminen työntekijän kulloisessakin elämäntilanteessa parhaiten tukee motivaatiota ja jaksamista. Työsuoritusta heikentävien tekijöiden analysointi ja mahdollisten häiriötekijöiden ehkäisy on esimiehen tehtävä. Kun konkari on huomioitu työyhteisössään yksilönä, työtehtävät vastaavat hänen osaamistasoaan ja ne ovat tasapainossa työkykyyn nähden. Hän saa myös henkilökohtaista, rakentavaa palautetta omasta työstään.
Kollegoilta saatava apu ja työyhteisön kyky arvostaa kaikenikäisiä työntekijöitä ilmenevät myös parempana työmotivaationa. Keskustelemalla ja osoittamalla kiinnostusta konkarin jokapäiväistä työtä kohtaan esimies voi vaikuttaa myönteisesti työmotivaatioon. Muokkaamalla työtehtäviä kiinnostaviksi esimies voi innostaa konkaria parempaan työsuoritukseen. Vaikka kokemusta konkarille olisi kertynytkin, osaamisen kehittämistäkään ei sovi unohtaa. Kun luottamus omiin kykyihin kasvaa, uudet haasteetkin tuntuvat mielenkiintoisimmilta. Tällöin muutoksista ja ongelmatilanteista selviytyminen helpottuu. Muutostilanteissa työyhteisön tuella on todella suuri merkitys työmotivaatiolle.
Muutoksissa esimiestyö korostuu
Johtaminen on avainasemassa siinä, kuinka pitkään työntekijät jaksavat ja haluavat toimia täysillä yrityksen parhaaksi. Työelämän muutokset koskevat kaikkia työntekijöitä, mutta muutosten merkitys työntekijälle vaihtelee henkilökohtaisen työkokemuksen ja elämäntilanteen mukaan. Konkareiden kiinnostus jatkaa työelämässä riippuu siitä, millaisena he oman työnsä erilaisten muutosten keskellä mieltävät. Varsinkin useasti toistuvissa muutostilanteissa työntekijän tukemisen tärkeys korostuu. Toistuvat muutokset koettelevat enemmän juuri konkareita, koska pitkän työkokemuksen vuoksi heillä on yleensä vahva ammatti-identiteetti. Muutos on työntekijälle sitä työläämpi mitä enemmän se koskee ammatillista identiteettiä.
Helpointa työntekijän kannustaminen on silloin, kun työntekijä ja organisaatio jakavat yhteiset arvot ja tavoitteet. Jatkuva muutos ja arvoristiriidat vahvistavat konkarin halukkuutta siirtyä eläkkeelle. Siksi työssä tapahtuvista muutoksista tulisikin keskustella hyvissä ajoin. Konkaria kannattaa kuunnella, sillä heille on yleensä kertynyt paljon kokonaisvaltaista kokemusta oman arviointinsa tueksi. Konkarille muutosten kokonaismerkityksen arviointi onkin helpompaa, ja valmius toteuttaa hyödylliseksi ja välttämättömäksi koettu muutos on hyvä. Vaikka esimiestyö juuri muutoksissa korostuukin, työntekijä itse on kuitenkin työmotivaationsa varsinainen voimanlähde.
Lähde: Opinnäytetyö ”Ikäjohtamisen vaikutus työuran jatkamiseen” Suvi Tuhkanen, Haaga-Helia: https://www.theseus.fi/handle/10024/352801
Tukea elämänmuutokseen: https://nextmile.fi/tyontekija
Lea on liike-elämän monipuolisissa tehtävissä työuran tehnyt, jo muutaman vuoden oloneuvoksettarena. Puutarhapalstan viljelyn, käsitöiden ja lukemisen ohella Lea seuraa luontoa ja ihmettelee maailmanmenoa. Lea toimii myös Nextmilen freelance kirjoittajana.