Suomalainen koripallovalmennus on keksinyt miten organisaatio siirtää hiljaista tietoa tehokkaasti konkarilta muille työntekijöille…ja suomalainen koripallo menestyy nykyään paremmin kuin kukaan osasi odottaa. Mitä tästä voi oppia?
Tiedämme, että osaavia työntekijöitä siirtyy eläkkeelle nopeammin kuin koskaan, ja heidän mukanaan katoaa myös valtava määrä tietoa ja taitoa. Tämä niin sanottu ”hiljainen tieto” on kokeneiden työntekijöiden alitajunnassa oleva, kirjoittamaton osaaminen, jota ei löydy käsikirjoista tai ohjeista. Hiljainen tieto on usein kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia, hallita odottamattomia tilanteita ja soveltaa vuosien aikana kerrytettyä kokemusta arkityössä. Sen arvoa on vaikea määritellä suoraan, mutta sen merkitys organisaatioiden menestykselle on kiistaton.
Yritykset, jotka systemaattisesti panostavat tämän hiljaisen tiedon siirtämiseen seuraaville sukupolville, saavuttavat poikkeuksellisia tuloksia. Tästä on hyvä esimerkki suomalainen huippukoripallovalmennus. Suomalainen koripallovalmennus käyttää erittäin selkeää menetelmää hiljaisen tiedon siirtämisestä päävalmentajalta apuvalmentajalle.
Menetelmä on yksinkertainen. Pelin aikana konkaripäävalmentajan rooli on olla täysin passiivinen. Pelitilanteessa kaiken työn tekee apuvalmentaja. (Päävalmentaja voi käytännössä olla niin näkymätön, että jopa kansainvälisen TV-lähetyksen selostaja erehtyi siitä, kuka oikeastaan toimi Suomen päävalmentajana U16-tyttöjen EM-kisojen loppukilpailussa 2024.)
Idea on, että pelitilanteessa apuvalmentaja kokee pelitilanteen paineen, ongelmat ja epävarmuudet. Hän tekee parhaansa mukaan ratkaisuja, joilla peli voitetaan tai hävitään. Päävalmentajan tehtävä on antaa palaute onnistuneen tai epäonnistuneen suorituksen jälkeen.
Päävalmentajan antama palaute apuvalmentajalle on hiljaista tietoa.
Yrityksissä voidaan soveltaa samaa menetelmää hiljaisen tiedon siirtämiseksi seuraaville työntekijäsukupolville. Menetelmässä konkari, eli eläkkeelle siirtyvä työntekijä, ei enää suorita päivittäisiä työtehtäviään itse, vaan hänen seuraajansa ottaa kaiken suoritusvastuun. Tämä voi tarkoittaa asiakastapaamisten hoitamista, tarjousten laatimista tai esihenkilötehtävien hoitamista. Kaiken tämän tekee konkarin seuraaja.
Mutta eihän yrityksillä ole varaa pitää konkaria, joka arkityössä “ei tee mitään” !?
Vaikka tämä saattaa vaikuttaa siltä, että konkari ”ei tee mitään”, todellisuudessa hänen roolinsa on korvaamaton. Konkari antaa seuraajalle mahdollisuuden oppia ja kehittyä omassa roolissaan. Seuraaja joutuu arkityössä kohtaamaan kaikki tilanteessa syntyvät ongelmat sekä niihin liittyvät omat epävarmuudet ja pelot. Konkari kertoo jälkeenpäin miten asiat olisi voinut hankalassa tai epäonnistuneessa tilanteessa tehdä paremmin. Seuraaja oppii tehokkaasti koettuaan itse toimintatilanteen vaikeudet ja saatuaan konkarilta jälkeenpäin neuvoja paremmista menettelytavoista.
Hiljainen tieto siirtyy eteenpäin.
Yrityksille tämä lähestymistapa tuo monia etuja. Hiljaisen tiedon säilyttäminen ja siirtäminen varmistaa, että yrityksellä on jatkuvuutta ja tuloksia tuovaa osaamista myös konkareiden eläköitymisen jälkeen. Yrityksen kilpailukyky säilyy tai – kuten suomalaiset koripallomaajoukkueet tekevät – yritys voi ylittää itsensä.
Jos yrityksesi haluaa hyödyntää konkarijohtamisen tuomia mahdollisuuksia ja saavuttaa huippuluokan tuloksia, Nextmile tarjoaa palveluja, jotka on suunniteltu juuri hiljaisen tiedon siirtämiseen organisaation sisällä. Ota yhteyttä ja selvitä, kuinka voimme auttaa sinua säilyttämään ja siirtämään arvokasta osaamista seuraaville sukupolville.
Lisätietoa palveluista saat: KLIKKAA TÄSTÄ tai ole yhteydessä antti@nextmile.fi.
Jukka Toivonen (JuKan Finland) työskentelee palvelujen tuotteistamisen ja digimarkkinoinnin parissa. Hän toimii myös vapaaehtoistyössä Piilo-osaajat ry:ssä valmentaen 50+ -työnhakijoita oman osaamisen tuotteistamisessa ja myymisessä.