Tästä asiasta pomo ei uskalla kysyä, vaikka pitäisi
4.5.2023 07:00
Esihenkilön ja eläkeikää lähestyvän työntekijän kannattaa suunnitella yhdessä, miten työhön liittyvää osaamista ja hiljaista tietoa siirretään tiimin nuoremmille jäsenille.
Työurien pidentäminen, ikäjohtaminen, hiljaisen tiedon siirtäminen; eläkeikää lähestyvien työntekijöiden kohteluun on liitetty monia hienoja ja yleviä periaatteita. Konkarien johtaminen on kuitenkin monissa työyhteisöissä retuperällä tai se voi perustua vanhentuneeseen tietoon ikääntymisen vaikutuksista.
Suurin ongelma on se, ettei asioista puhuta. Esihenkilö ei välttämättä rohkene kysyä kuusikymppiseltä Reijolta tai Tiinalta suoraan, aikooko hän jäädä eläkkeelle heti kun se on mahdollista vai jatkaa töissä vielä pidempään. Hän saattaa kuitenkin kysyä Tiinan ja Reijon aikeista näiden kollegoilta.
Miksi tällaista asiaa nolostellaan?
”Eläkkeelle jääminen on perinteisesti ollut työpaikoilla vaikea aihe. Enää sen ei pitäisi olla sitä. Toimintatapoja ja johtamista pitäisi kehittää niin, että teema tulisi luontevasti esiin jo muutamia vuosia ennen eläkeiän koittamista”, linjaa Nextmilen perustaja Antti Harjuoja. Nextmile on startup-yhtiö, joka kehittää työnantajille ja työntekijöille palveluja työuran loppuvaihetta varten.
Harjuojan mukaan esihenkilö saattaa ajatella, että eläkesuunnitelmista kysyminen on liian henkilökohtaista. Hän voi olettaa konkarin itse kertovan ratkaisustaan, kun asia on ajankohtainen. Samaan aikaan eläkeikää lähestyvä työntekijä voi ihmetellä, miten työnantaja toivoo hänen menettelevän. Lopputulos voi olla molemminpuolinen syvä hiljaisuus.
”Työpaikoilla törmää edelleen sellaiseen olettamaan, että totta kai työntekijä haluaa jäädä eläkkeelle heti, kun alin mahdollinen eläkeikä tulee täyteen. 63-vuotissynttäreitään juhlivalta kollegalta saatetaan kysellä, onko aamukampa jo otettu esiin?”
Harrastukset: Ruuhkavuosiin sopivat kapselikahvit, arkiaktiivisuus, kahvakuula, lukeminen (elämänkerrat ja pohjoismaiset dekkarit) ja saunominen.
Ajatus siitä, että eläkkeelle siirtyminen tarkoittaisi työpaikan ovien lopullista sulkemista, sopii kuitenkin huonosti 2020-luvun työelämään ja varsinkin työvoimapula-aloille. Eläkeiän saavuttavat ovat fyysisesti terveempiä kuin ennen ja motivoituneempia jatkamaan töiden tekoa.
Kevan alkuvuonna julkaistun tutkimuksen mukaan jopa 44 prosenttia eläkeläisistä on kiinnostunut tekemään osa-aikatöitä. Keikkatyöt ja työmahdollisuudet projekteissa kiinnostavat eläkkeelle siirtyneitä nyt eri tavalla kuin ennen.
Työuran jatkaminen vaikuttaa hyvinvointiin
”Esimerkiksi eläkeiän saavuttaneille tietotyöläisille työn jatkamisen tärkein motivaattori ei ole palkka. He haluavat haastaa omaa ajatteluaan, hyödyntää kertynyttä kokemustaan ja auttaa, kun kollega tai asiakas sitä pyytää. Työn pitäminen osana elämää on hyvinvointiin vaikuttava juttu”, Harjuoja muistuttaa.
Hänen mielestään työyhteisöjen kannattaisi luoda selkeät käytännöt ja menetelmät, joiden tukemana eläkeikää lähestyvä työntekijä voisi pohtia, mitä vaihtoehtoja hänellä on. Näin toimien syntyisi koko työyhteisöä hyödyttäviä ratkaisuja.
”Johdon pitäisi linjata, millaisia ovat organisaation tavoitteet konkarien johtamisessa. Miten tuetaan heidän työkykyään ja hyvinvointiaan? Millaisia malleja on tarjolla työn keventämiseen ennen eläkkeelle jäämistä? Miten tässä organisaatiossa onnistuu töiden jatkaminen eläkeiän jälkeen?”
Harjuojan mielestä työuran ”viimeinen viitonen” on tärkeä vaihe. Viimeisten työvuosien suunnittelu kannattaa hänen mukaansa aloittaa jo viisi vuotta ennen alinta mahdollista eläkeikää. Kun tänä vuonna eläkeikään tulevan ikäluokan alin eläkeikä on reilut 63 vuotta, se tarkoittaa, että heidän kanssaan olisi kannattanut aloittaa keskustelut jo 58-vuotiaana.
”Mitä aiemmin konkarien johtamisessa aktivoidutaan, sitä parempi mahdollisuus on rakentaa niitä jatkoja työurille. Asian nostaminen esiin pari kuukautta ennen eläkeikää on liian myöhäistä. Työntekijöiden pitäisi myös saada ajoissa tietää, mikä organisaatiossa on mahdollista.”
Asenteet kuntoon. Konkarien arvostus on Suomessa heikommalla tolalla kuin muissa Pohjoismaissa, harmittelee Antti Harjuoja.
Eri toimialoilla kokeneisiin työntekijöihin suhtaudutaan eri tavoin. On aloja, joilla kuusikymppiset koetaan rasitteeksi. Heistä halutaan eroon heti, kun on mahdollista. Heidän nimensä päätyvät irtisanottavien listalle muutosneuvottelutilanteissa. Toisilla aloilla kokemusta arvostetaan ja kokeneempien työntekijöiden panos voidaan arvioida jopa kilpailuvaltiksi.
”Konkarien arvostus on Suomessa heikommalla tolalla kuin muissa Pohjoismaissa. Ratkaisevaa tässä on se, miten johto suhtautuu heihin. Asenteethan valuvat ylhäältä alas”, muistuttaa Harjuoja.
Moni yritys muokkaa yrityskulttuuriaan nuorimpien ikäluokkien tarpeiden mukaan, mutta yrityskulttuuri on työyhteisön jäsenille tärkeä asia koko työuran ajan. Konkarit eivät ehkä innostu pingispöydistä, mutta hekin haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Hekin toivovat arvostusta.
”Uran loppuvaiheessa konkari voi tulkita, että häntä ei työpaikalla arvosteta. Vihjailut aamukammasta ja vitsinheitto iästä voivat saada konkarin harkitsemaan pikaista eläkkeelle siirtymistä.”
Esihenkilöllä on tässäkin suhteessa tuhannen taalan paikka. Kannustava ja arvostava esihenkilö voi motivoida konkarin jatkamaan töiden tekemistä pitkälti 63 vuoden jälkeenkin. Välinpitämätön ja kiireinen pomo taas voi vaikuttaa niin, että tiimiläinen ottaa käyttöön kaikki mahdolliset työajan lyhennysmahdollisuudet jo kauan ennen virallisen eläkeiän alkamista. Eläkeiän koitettua hän sulkee työpaikan oven lopullisesti.
Hiljainen tieto pitää saada talteen
Ideaalitilanteessa esihenkilö ja työntekijä suunnittelevat yhdessä, miten työhön liittyvää osaamista ja hiljaista tietoa siirretään tiimin nuoremmille jäsenille. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi mentorointi, tehtäväkierto tai mestari-kisälli-mallin hyödyntäminen.
”Tiimiläisillä on usein paras ymmärrys siitä, missä asioissa eläkeikää lähestyvä Reijo tai Tiina voi heitä auttaa ja mitä taitoja he haluavat ehdottomasti tältä kaksikolta oppia.”
Konkarin taas kannattaa itse miettiä, miten hän haluaisi muokata työtään sen viimeisten vuosien aikana, mikä häntä motivoisi ja millaista yhteyttä hän haluaisi pitää työyhteisöönsä eläkeiän jo alettua. Raskasta fyysistä työtä tekevien toiveet voivat olla ihan erilaisia kuin toimihenkilöillä tai johtavassa asemassa olevilla.
Osa konkareista toivoo, että voisi keventää työtään uransa viimeisinä vuosina. Miten se onnistuu?
”Joustovaihtoehtoja on monenlaisia ja niitä kannattaa selvitellä yhdessä työeläkeyhtiön kanssa. Usein esimerkiksi tietotyössä ongelmana on se, että tietystä työroolista voi olla vaikea siirtyä tekemään vaikkapa 60 prosentin työaikaa. Tarkoitus kun ei kuitenkaan ole se, että konkari tekee kolmen päivän palkalla viiden päivän työt.”
Näin tuet työpaikan konkaria
Avaa keskustelu. Älä arvaile, vaan kysy suoraan! Keskustele konkarin kanssa avoimesti siitä, millaisia ajatuksia hänellä on eläkkeelle jäämisestä ja työuran viimeisistä vuosista. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Miten tahtoisit kehittää työtäsi viimeisten työvuosiesi aikana? Mihin haluaisit keskittyä? Mikä on sinulle työssäsi merkityksellistä ja motivoivaa tällä hetkellä?
Muotoile tehtäviä. Tehkää konkarin kanssa urasuunnitelma työuran viimeisille vuosille. Miettikää yhdessä, miten työtehtäviä kannattaisi muotoilla mahdollisimman mielekkäiksi ja toimiviksi. Haluaako hän tehdä täyttä työviikkoa vai hyödyntää osa-aikaeläkettä? Voisiko hänen osaamistaan jakaa esimerkiksi mentoroinnin, tehtäväkierron tai parityöskentelyn keinoin?
Tunnista tavoitteet. Mieti, mitkä ovat konkarijohtamisen tärkeimmät tavoitteet teidän työyhteisössänne ja miten saavutatte ne. Mitä osaamista haluatte vaalia? Onko konkareiden hiljaisen tiedon siirtämisestä nuoremmille ja säilyttämisestä huolehdittu riittävän hyvin? Haluatteko lisätä kokeneiden työntekijöiden työssä jaksamista? Haluatteko eläkkeelle jäävät mukaan projekteihin?
Antti Harjuoja
Kuka: Toimitusjohtaja, Nextmile
Koulutus: Tuotantalousinsinööri
Syntynyt: Vuonna 1979
Perhe: Puoliso, kolme lasta
Antti on Nextmilen perustaja ja toimitusjohtaja. Hän vastaa palvelun kehityksestä ja yritysyhteistyöstä.
antti@nextmile.fi