Uskomus seniorityöntekijöiden vähenevästä tuottavuudesta on harjaanjohtava.
Seuraavan vuosikymmenen aikana suuret ikäluokat eläköityvät. Tämä tarkoittaa Euroopassa pitkälti yli 60 miljoonaa eläkkeelle siirtymistä. Suomalaisia on tässä eläkkeelle siirtyvien joukossa noin 800 000.
Tästä murroskohdasta puhutaan usein eläkepommina. Eläkekulut kasvavat ja verotulot laskevat yhteiskunnassa, kun työntekijöitä siirtyy eläkkeelle enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia. Tämä tapahtumaketju tuottaa pommin kaltaisesti yllättäviä ja kielteisiä seurauksia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että useista yrityksistä siirtyy eläkkeelle valtava määrä osaamispääomaa.
Onko murrosvaiheeseen valmistauduttu vai odotammeko vain hetkeä, jolloin toden teolla jysähtää?
Yksi pinttyneimpiä seniorityöntekijöihin liittyviä uskomuksia on, että varttunut työntekijä ei ole enää tuottava työntekijä yritykselle. Tämän luulon vuoksi työnantajat eivät halua pitää seniorityöntekijöitä organisaatiossaan. Uskomus on harhaanjohtava, sillä tutkimusten mukaan vanhempien työntekijöiden työkyky näyttäisi pysyvän valtaosalla ikääntyessään ennallaan, samoin kuin tuottavuus.
Seniorityöntekijöiden kohdalla emme siis keskustele vain kuluista vaan kokeneista, asiantuntevista ja arvokkaista työntekijöistä.
Toinen eläkekeskusteluun liittyvä väärä mielikuva syntyy eläkkeelle siirtyvien ihmisten käsittelystä yhtenä yhdenmukaisena ihmisryhmänä. Asia kuulostaa itsestään selvältä, mutta on tärkeä tunnistaa, että eläkkeelle siirtyvä ikäryhmä pitää sisällään monenkirjavan joukon ihmisiä.
Osa haluaa vetäytyä viettämään ansaittuja eläkepäiviä ilman ajatustakaan työnteosta. Tämä heille suotakoon. Mutta yhä useampi eläkeiän saavuttava tahtoo jatkaa työuraansa: kuka täysipäiväisesti, kuka joustavien ratkaisujen kautta, kuka uudessa ammatissa tai vapaaehtoistyön parissa kolmannella sektorilla.
Yhä harvempi eläkkeelle jäävä ihminen jää yhtään mihinkään. He pikemminkin siirtyvät seuraavaan aktiiviseen ja merkitykselliseen elämänvaiheeseen.
On tärkeää pohtia mainittuja rajoittavia uskomuksia, jotka vaikuttavat työpaikoilla esimerkiksi ilmapiiriin ja suhtautumiseemme seniorityöntekijöihin. On tärkeää myös luoda joustavia työnteon ratkaisuja. Näin mahdollistetaan tämän ryhmän aktiivinen mukanaolo yhteiskunnassa.
Ehkä pohdinnan voisi aloittaa myös siitä, että tunnustaa eläkkeelle siirtyvien ihmisten ja heidän osaamispääomansa arvon. Tämä on merkittävää, koska jonkin arvon tunnustamisen jälkeen on luontaista pyrkiä tavoittelemaan sitä, mikä on arvokasta.
Näin työnantajalla tai työntekijällä voi nousta luontainen halu tunnistaa se hiljainen kokemusperäinen tieto, jonka siirtyminen sukupolvelta toiselle on elintärkeää sekä yhteiskunnassa että yrityksissä.
*Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipide-osassa 4.8.2018.
Liity mukaan Nextmile -yhteisöön. Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa Facebook / Twitter / LinkedIn / Instagram niin saat tiedon tuoreeltaan uutisista ja uusimmista kirjoituksista.
Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavaksi?
Antti on Nextmilen perustaja ja toimitusjohtaja. Hän vastaa palvelun kehityksestä ja yritysyhteistyöstä.
antti@nextmile.fi