Jo vuosia on yrityksissä ja julkisessa keskustelussa arvioitu ja tutkittu muuttuvaa työelämää. Teemoina murroksessa ovat mm. työhyvinvointi, teknologia sekä arvomaailma ja yrityskulttuuri. Yhtäällä näemme miten työ irtoaa paitsi ajasta, myös paikasta ja jopa työnantajasta. Toisaalta nuori sukupolvi asettaa työntekemisen lainalaisuudet aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Eläköityvien määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja sielläkin tapahtuu dramaattisia muutoksia: eläkkeelle jääminen ei olekaan enää vain tai edes työuran päätös, vaan vain muutos ja siirtyminen seuraavaan, usein erittäin aktiiviseen elämänvaiheeseen.
Nuoret ovat entistä yrittäjähenkisempiä, mutta niin ovat useat eläköityvätkin:
minkä roolin työnantaja ottaa tässä muutoksessa?
Millaiset kyvykkyydet työnantajilla on varmistaa eläköityvien henkilöiden osalta täysimääräinen viimeisten vuosien hyödyntäminen? Kenellä on varaa ajaa puolivaloilla ja jättää laimea maku kenties pitkäaikaisen työntekijän suuhun?
Eläköityvät henkilöt ovat merkittävä voimavara, ja heitä on koko ajan isompi joukko. Myös tätä työntekijäryhmää kiinnostaa eettisyys ja yrittäminen, sillä onhan eläkkeelle siirtyminen lopulta tänä päivänä vain siirtyminen uudelle raiteelle ja vauhti voi kenties vain kiihtyä. Kertynyt osaaminen ei häviä kakkukahvipäivänä – paitsi ehkä heikosti johdettuna entiseksi jäävän työnantajayrityksen näkökulmasta.
Eläkkeelle tulevina vuosina jäävistä henkilöistä kannattaa ottaa tiukka ote ja kertoa se myös muille. Suhtautuminen eläköityvien henkilöiden työpanoksen hyödyntämiseen voi olla tärkeä osa kehittyvää yrityskulttuuria. Se voi myös osaltaan luoda positiivista työnantajamielikuvaa, niin nuorille kuin myös asiakkaille ja muillekin sidosryhmille.
Eläköityvät ovat heterogeeninen porukka, ehkä jopa enemmän kuin nuoret. Oma ura, onnistumiset ja haasteet sekä suhde työnantajaan ovat voineet muokata käsitystä myös elämän seuraavasta vaiheesta – kuinka hyvin työnantaja tuntee eläköityvien profiilit? Niitä voi ja kannattaa arvioida yrityksen lähtökohdista tavoilla, jotka hyödyntävät viimeisten, jopa 10 vuoden uran vaiheita.
Tiedätkö työnantaja, miten eläköityvät työntekijäsi, erityisasiantuntijasi ja johtajasi suhtautuvat työuransa päättymiseen? Entä miten tämä tieto voidaan hyödyntää parhaiten molempien kannalta loppu-uran aikana?
Eläkkeelle jäävät ihmiset jakautuvat todennäköisesti kahteen ryhmään: niihin, jotka joutuvat jäämään eläkkeelle – eli muutos tapahtuu heille, ja niihin jotka odottavat eläkkeelle jäämistä innolla – eli he ovat muutoksessa aktiivinen toimija.
Eläköitymisen höyryjuna, jota ohjaa joku muu
- Jos eläköityminen tuntuu tulevan vastaan kuin höyryjuna, tunne voi kummuta irtipäästämisen tuskasta: koen olevani yritykselle tärkeä, olenhan se suurmestari. Miten voin jättää parhaan tiedollisen ja taidollisen testamentin? Miten käy kaiken hiljaisen tiedon?
- Toinen höyryjunan vihellys voi olla pelko: mitä sitten teen, millä päiväni täytän kun esim. kovan tason asiantuntijan säännöllinen elämänrytmi muuttuu ja tärkeät kollegatkin jäävät pois arjesta.
Lopultakin eläkkeelle, mutta minä valitsen raiteen
- Nyt tulee hyvä osaaminen omaan käyttöön ja mielessä siintää ehkä yrittäjyys tai kenties uuden opiskelu.
- Myös työstään täydellistä irtiottoa odottaneet huokaavat ja jääkaapin ovessa jo vuosia kuumotellut Bucket list alkaa kerätä rasteja.
Työnantaja, tunnetko eläkkeelle lähivuosina jäävien henkilöiden profiilit?
Jos arjen muuttuminen hirvittää, voi kolmipäiväinen viikko tuoda pehmeän laskun totutella rauhassa uusiin kuvioihin. Mutta ei se sovi kaikille: Bucket listan laatijalle se voisi itse asiassa olla pahin siirtymävaiheen malli kun todellista potkua viimeisiin työvuosiin syntyisi jos lyhennetty työviikko toteutuisikin kuukauden lomana talvella: seuraavaksi Brasiliaan – tico tico!
Työpaikan suurmestari, jokaisen työpaikan yoda varmasti kokisi suurta tyydytystä ollessaan nuorempien asiantuntijoiden ja johtajien arvostettu mentor ja kouluttaja. Arjen jatkuessa ilman testamenttityötä, voi arvostettu osaaja päätyä arvioimaan uusia ideoita turhankin kriittisesti ja muodostaa ikävän jarrun kehitykselle. Jos taas haaveissa siintää ammattiosaamiseen liittyvä oma yritys tai vaikkapa uuden taidon opiskelu, sen voisi aloittaa jo yhteistyössä työnantajan kanssa ja hyöty sataa myös työnantajan laariin.
Ihmiset ovat erilaisia ja työurat ovat erilaisia. Se millaisilla askelmerkeillä eläköityminen tapahtuu, vaihtelee ja hyvä työntekijöiden tunteminen voi parhaimmillaan tuoda uudenlaista otetta esimiestyöhön ja yllättää meidät kaikki.
Työnantaja, mikäli kyvykkyyksiänne täytyy kehittää, että pystytte varmistamaan eläköityvien henkilöiden täysimääräinen viimeisten vuosien hyödyntäminen, olethan yhteydessä: antti@nextmile.fi / 050-5714011.
Liity mukaan Nextmile -yhteisöön. Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa Facebook / Twitter / LinkedIn / Instagram niin saat tiedon tuoreeltaan uutisista ja mm.Tarjan uusimmista kirjoituksista.
Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavaksi?
Tarja Ilvonen on asiakaskokemusammattilainen, jonka osaamisen keskiössä on asiakas- ja työntekijätyytyväisyyden johtamisen kehittäminen. Tarja on Nextmilen Advisor Boardin jäsen.
tarja.ilvonen@icloud.com